perjantai 26. elokuuta 2016

Paras tapa tulevaisuuden ennakointiin

Jokainen säätieteilijä tietää, että jo huomisen sään ennustaminen on kohtuullisen epävarma hanke. Jokainen pörssimeklari, joka on toiminut ammatissaan pidempään, pitänee tulevaisuuden kurssien ennustamista säätäkin hankalampana ennustuskohteena. Tulevaisuuden tekniikan kehityslinjojen ja menestysten ennakointi ei myöskään ole niitä helpoimpia tehtäviä, jos kriteerinä on oikeaan osuminen. Ja kukapa haluaisi olla väärässä?

Kun parempaakaan tietoa ja menetelmiä ei ole käytettävissä, niin yksi suosituimpia tapoja pohtia tulevia kehityskulkuja on kuunnella erilaisia “asiantuntijoita”. Asiantuntemuksellakin on kuitenkin rajansa ja asiantuntijoiden joukossa yleinen mielipide tai sen keskiarvo voi johtaa pahastikin harhaan. Kaikki tunnemme sanonnan “joukossa tyhmyys tiivistyy”.

Ne tuote- ja yrityskehittäjät, jotka tuntevat omaavansa jonkinlaista itsenäistä toimintavapautta, voivat luottaa yhteen viisauteen, josta on monta muunnelmaa. Applen teknologian pioneereihin kuuluva Alan Kay totesi 1971, että “paras tapa tulevaisuuden ennustamiseen on keksiä se”. Kay tunnetaan parhaiten oliohjelmoinnin ja ikkunointiin perustuvan graafisen käyttöliittymän kehittäjänä. Molemmat tekniikat ovat käytössä lähes kaikissa tietokoneissa ja älypuhelimissa.

Kayn ajatus on paradoksi, josta liikkeenjohtotieteen perustajiin kuuluvalla Peter Druckerilla on oma muunnelmansa. Drucker totesi kirjassaan “Drucker on Leadership” ajatuksen muodossa “et voi ennustaa tulevaisuutta, mutta voit luoda sen”. Ajatuksen takana oli painottaa korkealuokkaisen strategisen suunnittelun merkitystä yrityksen tulevaisuuden menestystekijänä.

Arkiajattelulla ymmärrämme, että lahjakkainkin keksijä tai suurimmalla toimintavapaudella ja varoilla toimiva jättiyhtiö pystyy vain rajalliseen oman toimintansa ja kekseliäisyytensä suuntaamiseen. Druckerin sanoin: “Ainoa asia, jonka tiedämme tulevaisuudesta, on että se tulee olemaan erilainen.”

Kun ottaa huomioon sekä talouden että tekniikan nykyisen kehitysvauhdin, on ymmärrettävää ja rahan arvoista, jos pystyisimme luotettavasti ennakoimaan huomisen menestystekijät. Tulevaisuus pysyy tuntemattomana kaikilla menetelmillä luodaten. Erilaisten kehitysvaihtoehtojen luotaaminen sen sijaan on järkevää ja kannattavaa puuhaa. Usein tulevat taloudelliset ja tekniset muutokset mahtuvat normaalijakautuman ja ekstrapoloinnin tyyppisten matemaattisten reunojen ja mallien sisään, jolloin tuleviin muutoksiin pystyy ainakin sopeutumaan tai reagoimaan nopeammin.

Ennustaminen on vaikeaa, tiedustelu maksaa vaivan


Nöyryys on tunnetusti monessa asiassa paikallaan. Musta Joutsen on ilmiö tai tapahtumaketju, jota kukaan ei ennen sen ilmestymistä pysty ennakoimaan. Tällainen ilmiö saa hienoimmatkin strategiat ja menettelytavat näyttämään yhdellä puhalluksella kaatuvalta korttitalolta.

Tekniikan yllättävän kehityksen kohdalla puhutaan disruptiivisista innovaatioista. Tuollaiset innovaatiot tulevat markkinoille usein niin sanotusti tyhjästä, ovat harvinaisia kuten Mustat Joutsenet ja syrjäyttävät radikaalisti parempina ja erilaisina vakiintuneet tekniset ratkaisut. Esimerkiksi Mooren lain avulla yritys pystyy suhteellisen luotettavasti ennakoimaan, kuinka nopeita ja edullisia tietokoneita se luultavasti saa käyttöönsä kolmen vuoden kuluttua. Disruptiivinen tekniikka tai muu yllättävä seikka, “Musta Joutsen” voi kuitenkin tehdä tenän. Markkinoille tuleekin uusi tekniikka tai kansantalouden iso muutos, joka tekee nuo tietokonehankinnat tarpeettomiksi.

Malleja työkaluja tekniikan ja teknologioiden kehityksen arviointiin löytyy hyllytavarana. Professori Clayton M. Christensen on juuri erityisesti tällaisten disruptiivisten teknologioiden ennustusmenetelmien kehittäjä. Menetelmien paras puoli ei välttämättä ole niiden tuottama ennuste tulevaisuudesta, vaan se, että arvion luonti vaatii yrityksen päättäjiltä perusteellista analyysia ja tiedustelua olemassa olevien teknologioiden nykytilasta.

Kuten sodankäynnissä, niin myös yritystoiminnassa mikään ei mielestäni voita huolellisen tiedustelutoiminnan merkitystä. Realistinen käsitys yrityksen ja sen liiketoimintaympäristön menneisyydestä ja nykytilasta on aina mahdollista saada käsiinsä. Jos sen sijaan päätöksenteko rakentuu luuloille nykytilasta ja luuloille tulevaisuudesta, ollaan sumussa täysin hyllyvällä avosuolla. Järkevät kiintopisteet hyödylliseen liiketoiminnan ohjaamiseen ovat tuolloin vähissä ja päätösten lopputulema on hyvinkin satunnaista.

Luuloille ja arviointimenelmille tulevaisuudesta ei välttämättä ole paljon tehtävissä, mutta nykytilan kartoittamisen mahdollisuudet ovat paremmat kuin koskaan. Maailma on verkossa, hakukoneet ovat huippunopeita, "googlaaminen" maksaa itsensä takaisin hyvinkin nopeasti ja käytettävissä olevat tietovarastot ovat jopa uskomattomia. Ottaen huomioon tiedon määrän, disinformaation ja muut ongelmat, nykyhetkenkään tilanteen selvittäminen ei toki ole mitenkään yksinkertaista, mutta kannattavampi operaatio kuin päätöksenteko pelkkien luulojen ja mielikuvien varassa.

Sodankäynnin klassikko Sun Tzu (Sunzi) toteaa tiedustelun ja itseymmärryksen merkityksestä teoksessa Sodankäynnin taito seuraavaa: 
Siksi sanon: “Tunne itsesi ja tunne vihollinen, sadassakaan taistelussa et ole vaarassa. Kun et tunne vihollistasi, mutta tunnet itsesi, ovat mahdollisuutesi voittaa tai hävitä yhtäläiset. Jot et tunne sen paremmin vihollistasi kuin itseäsi, häviät varmasti jokaisen taistelun.”

--
PS. Ennustamiseen, mallien laatimiseen ja Mustiin Joutseniin pääsee teoreettisella tasolla kiinni esimerkiksi perehtymällä tieteenfilosofi Karl Popperin tuotantoon.

keskiviikko 17. elokuuta 2016

Ota kiinnostavat web-sivut talteen helposti

Netistä on tullut valtaisa lehtikioski, superkirjasto ja “kaikkien tietovarastojen äiti”. Siitä on tullut tärkein tiedonlähde monessa asiassa ja kirjoittajan perustietojen hankinnan paras lähde. Moni meistä tallentaakin tietoja netistä kopioimalla tekstejä Wordiin tai muihin tekstureihin “liimaa leikkaa” -periaatteella, tai keräämällä kiinnostavia web-osoitteita selaimen kirjanmerkkilistaan. Helpompiakin tapoja omien tietolöytöjen tallentamiseen on kuitenkin olemassa.

Itse olen käyttänyt pitkään Evernoten työkalua, jolla on saanut kopioitua koko web-sivun kätevästi arkistoon. Palvelun perusversio on ollut maksuton ja olen muutenkin pitänyt sovelluksesta. Taltioituja sivuja on voinut ja voi lukea kaikilla laitteilla: PC:llä, Macilla, tableteilla ja älypuhelimella. Hyvä palvelu, mutta nyt tänä kesänä Evernoten palveluun tuli rajoitus, tallennettuja web-leikkeitä voi lukea maksutta vain kahdella rekisteröidyllä laitteella. Ryhdyinkin päivittämään tietoja, mitä vaihtoehtoja Evernoten mainiolle arkistopalvelulle tänään löytyy.

Pocketiin taltioitua web-sivua on helppo lukea pelkistetyssä lukunäkymässä,
jossa sitä voi itse säätää lisää.
Suosituin vaihtoehto Evernotelle lienee Pocket-sovellus, jonka avulla voi kerätä web-sivuja helposti luettaviksi web-sivuiksi, sekä tallentaa web-leikkeille sivujen löytämistä helpottavia avainsanoja eli tageja.

Pocketin saa maksutta ja se tukee esimerkiksi Chrome ja Firefox-selaimia. Sen kanssa kilpailevia vaihtoehtoja ovat Readability, jolla saa luettua web-sivun helppolukuisessa muodossa, mutta myös talletettua samaan tapaan kuin Pocketilla. On vaikea sanoa, kumpi näistä kahdesta on parempi - lienee kysymys kunkin käyttäjän mieltymyksistä. Jos paljon tallentaa aineistoja ja haluaa niitä tehokkaammin arkistoida, Pocket lienee parempi vaihtoehto Evernoten tilalle.

Web-sivujen artikkelien arkistoinnin vaihtoehtona myös Googlen ja Microsoftin pilvipalvelut ovat varteenotettava vaihtoehto. Lopultakin web-sivun tekstin saa kopioitua varsin yksinkertaisesti ja liitettyä “liimaa - leikkaa” periaatteella uudeksi tekstitiedostoksi ja tallennettua pilveen. Pilvessä oleva Google Docs -asiakirja esimerkiksi löytyy myöhemmin hyvin helposti yleensä Google Driven omalla tunnetusti korkeatasoisella hakutoiminnolla. Teksturissa talteenotettua tekstiä on tarvittaessa myös mahdollista muokata, mikä ei luonnistu Pocketissa. Pocketin hakutoiminto hakee vain otsikoista, kun taas Evernote ja Googlen työkalut hakevat koko tekstimassasta.

Microsoftin työkaluihin tottuneelle OneNote on laadukas ratkaisu, joka erillisen työpöytäohjelmiston (myös selainversio löytyy) ansiosta muistuttaa jossakin määrin Evernotea. OneNote on maksuton.

Googlella on myös muistiinpanotyökalu Keep, joka myös on ilmainen ja toimii kaikissa ympäristöissä. Sillä pystyy nykyisin tallentamaan web-osoitteitakin nopeasti Chromeen liitetyllä laajennusosalla, jonka löytää Chrome Storesta. Ongelmana on se, että pikatallennuksella taas talteen vain web-sivun otsikon ja viitekuvan sekä sivun osoitteen. Mikäli sivu poistuu, ei itsekään voi myöhemmin palata sivun sisältöön - päinvastoin kun Evernotessa ja Pocketissa.

Vaihtoehtoja siis riittää. Edellä mainittujen työkalujen yhtenä merkittävänä haastajana voi pitää myös Instapaper-sovellusta, joka tarjoaa maksuttoman ratkaisun lisäksi Premium-version alle kolmenkymmenen euron vuosihintaan. Instapaper muistuttaa käyttöliittymältään ja muilta ominaisuuksiltaan huomattavan paljon Pocketia ja toimii kaikilla alustoilla.

Näistä tai vielä mainitsemattomista vaihtoehdoista kannattaa yleensä ottaa käyttöön yksi tai kaksi ratkaisua. Näin omasta web-arkistosta tulee toimiva työkalu, josta kiinnostavat artikkelit löytyvät helposti. Kolmas usein toimiva ratkaisu on yleistietojen osalta luottaa siihen, että hakukoneella löytyy aina riittävästi aiheesta kuin aiheesta tietoa ilman omia web-arkistoja tai tallennettuja linkkitietojakin.

tiistai 2. elokuuta 2016

Ohjaa liiketoimintaa dynaamisesti maksuttomalla Google Docs sovelluksella

Pilvityökalut ovat uskomattomia. Moni tulosyksikkö ja pienyritys käyttää päivittäin Exceliä ja Wordia liiketoiminnan moninaisiin sovelluksiin. Vaihtoehtoja näille ohjelmille on useita. Google, joka on kehittänyt Android-puhelinten käyttöjärjestelmän, tarjoaa monessa suhteessa houkuttelevan vaihtoehdon.

Android- ja iPhone-puhelinten käyttäjille on tarjolla mitä erilaisimpia appseja kaikenlaisten lukujen ja tapahtumien seurantaan. Erilaisten lukujen seurantaan pystyt myös ilman ohjelmointia laatimaan oman näköisesi tunnuslukujen seurantasovelluksen Googlen pilvisovelluksen avulla. Omalla sovelluksella voit seurata diagrammina ihan mitä vain, painoa, juoksuaikoja, myynnin tunnuslukuja, päivittäisiä sademääriä, tai mitä muuta tahansa asiaa.

Kerron lyhyesti, kuinka helppoa sovelluksen teko on. Tarvitset kaksi asiaa, jos haluat seurata lukujesi kehitystä puhelimessasi, sekä mahdollisesti käyttää puhelinta myös tietojen syöttöön. Tärkein asia on, että sinulla on Google tili ja olet rekisteröitynyt Google Docs -käyttäjäksi. Puhelinta varten voit ladata tarvittavan Google Docs sovelluksen Googlen tai Applen verkkokaupasta (Google Play ja  App Store).

Google Apps for Works pilviohjelmisto sisältää oman tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelman, jotka ovat nykyisin integroituneet toisiinsa. Kuluttajalle Google Docs & Spreadsheets ovat maksuttomia, mutta yritysversiotakaan ei ole hinnalla pilattu.

Oletetaan, että haluat päivittää vaikkapa myynnin tunnuslukuja PC:llä ja seurata niitä työmatkalla puhelimellasi. Tällaista tietojen synkronointia varten tarvitset vielä Google Driven, jolla tiedot pysyvät ajan tasalla kaikissa laitteissasi.

Sovelluksen tekoon ja aktivointiin ei mene pitkää aikaa, jos olet hiemankaan perehtynyt tekstinkäsittely- ja taulukkolaskentaohjelmiin. Seurantasovelluksen teko on kerta kaikkiaan yksinkertaista:
  1. Avaat Google Laskentataulukon ja teet haluamasi taulukon. 
  2. Laskentataulukon työkalulla maalaat eli valitset sarakkeet, joista haluat graafisen esityksen.
  3. Laskentataulukon "Lisää kaavio" -työkalulla luot haluamasi diagrammin, piirakan tai muun graafisen esityksen.
  4. Kun päivität tai lisäät lukuja laskentataulukkoon, päivittyy myös graafinen esitys. Tätä asiakirjaa on jo helppo katsoa myös puhelimessa tai tabletissa, mutta siitä saa vielä pelkistetymmän tuomalla kaavion tekstinkäsittelyyn.
  5. Jos ja kun haluat hyvin pelkistetyn seurantakaavion tai seurantakaaviot, menet ja luot sitten uuden Google Docs -asiakirjan. 
  6. Valitse Google Docs -asiakirjassa valikon kohdasta "Lisää / Kaavio / Sheetsista" äsken luomasi graafinen esitys. Esitys päivittyy asiakirjassasi aina kun muutat laskentataulukon lukuja, kun klikkaat asiakirjassa näkyvää harmaata "päivitä" -nappia.
  7. Kun avaat luomasi Google Docs asiakirjan puhelimessasi, näet kätevästi visuaalisena esityksenä, missä myyntisi, painosi tai mitä ikinä haluatkaan seurata, menee. 
Vaihe 1. Avaa Google Laskentataulukko, laadi tilasto ja tee sopiva diagrammi.
Vaihe 2. Taulukon upotat Googlen teksturiin Lisää / Kaavio / Sheetsista valikkopolun kautta
Vaihe 3. Kun taulukkolaskennassa luvut muuttuvat, teksturissa näkyy Päivitä -nappula, jolla saat hetkessä uuden version seuraamastasi asiasta. Pieni manuaalinen vaihe, mutta helppokäyttöinen sovellus on valmis ja aina ajan tasalla.

perjantai 10. kesäkuuta 2016

Älypuhelimesta tulee lisätyn todellisuuden näyttölaite

Google on tuomassa älypuhelimiin lisätyn todellisuuden ominaisuuksia. Tätä tekniikkaa on kehitetty Projekti Tangossa. Nyt tekniikan koodisana on lyhyesti Tango.

Ohessa kaksi uutta videota, jotka havainnollistavat kuinka jännittävästä asiasta on kyse.


maanantai 6. kesäkuuta 2016

Litteät linssit mullistavat optiikan älypuhelimista kaukoputkiin

Olemme tähän mennessä tottuneet ajatukseen että linssi on kaarevapintainen optinen kappale. Kappaleen kaksi pintaa ovat koveria tai kuperia, tosin toinen pinnoista voi olla tasainen.

Jo aivan lähitulevaisuudessa linssi voi olla myös täysin litteä. Vuonna 2013 esitteli Brittiläisen Kolumbian yliopiston insinööri ja yhdysvaltalainen tutkijaryhmä keinon valmistaa optisia linssejä suihkeen avulla. Nyt kesäkuun alussa Harvardin yliopiston tutkijaryhmä julkaisi Science-lehdessä menetelmänsä, jolla pystytään tekemään litteitä linssejä, joiden taitto-ominaisuuksia voidaan muuttaa sähköisesti.

Linssin perustana on nanokokoisten metalliantennien muodostama matriisirakenne, joka pystyy taittamaan valoa kaksiulotteisena pintana. Metallinen nanorakenne on titaanidioksidia (TiO), joka on edullinen ja yleisesti sekä teollisuudessa että kuluttajatuotteissa hyödynnetty kemikaali. Titaanidioksidia valmistetaan myös Suomessa Porissa ja sitä käytetään mitä erilaisimmissa tuotteissa kuten maaleissa, hammastahnoissa, papereissa ja muoveissa.

Perinteiset kameralinssit voidaan korvata uusilla litteillä linsseillä,
jotka ovat paperia ohuempia. Kuva: André Karwath
Tekniikan avulla on mahdollista rakentaa uudenlaisia pienikokoisia optisia mikroskooppeja, valovoimaisia linssejä älypuhelinten kameroihin, tavallisiin digikameroihin tai niiden avulla voidaan rakentaa radikaalisti keveämpiä virtuaalinäkölaitteita.Tutkijat uskovat, että uutta tekniikkaa voidaan hyödyntää jopa ohuiden ja silmään hyvin mukautuvien muovisten piilolinssien valmistuksessa.

Linssit voivat olla halkaisijaltaan hyvin pieniä tai sitten jättikokoisia, mikä myös lisää uuden tekniikan arvoa. Hinnaltaan ne jäävät murto-osaan nykyisten linssien hinnoista jo lähivuosina. Avaruustutkimus saa käyttöönsä hyvin tehokkaita ja äärimmäisen keveitä linssejä joita voidaan käyttää avaruuteen lähetettävissä kaukoputkissa ja luotaimissa.

Keksintö tuo myös muita etuja. Linsseistä saadaan erittäin kevyitä, sillä niistä pystytään tekemään paperia ohuempia samalla kun niiden muodostaman kuvan terävyys on parempi kuin nykyisten kaupallisten linssien.

Uudet linssit voidaan tehdä samankaltaisella litografia-menetelmällä, kuin millä nykyisin valmistetaan tietokoneiden muistisirut ja keskusyksiköt. Tekniikan ansiosta esimerkiksi nykyisin tarpeellinen linssin hionta jää työvaiheena pois.

Harvard John A. Paulson School of Engineering and Applied Sciences lehdistötiedote ja kuvia uudesta linssitekniikasta

maanantai 30. toukokuuta 2016

Innovatiivinen syksy koittaa kun kesäloma on pidetty oikein

Monissa asiantuntija-ammateissa, johdon tehtävissä ja pienyrityksissä on koko joukko ihmisiä, jotka eivät rauhallisesta ja rentouttavasta kesälomasta erityisemmin piittaa. Älypuhelinta vilkuillaan, sähköpostia seurataan, "ollaan ajassa mukana". Monen ammattilaisen kohdalla lopputulemana on stressi ja loppuun palaminen ennemmin tai myöhemmin.

Sammutitko puhelimen? Luonnossa jää aikaa uusille ideoille.
Pienin ja samalla usein suurin vahinko, jonka digiriippuvuus ja töiden vienti lomalla uimarannalle ja lomakohteeseen aiheuttaa, on luovuuden ja luovan uudistumisen sammuminen. Aivot eivät ehdi palautua, saada uusia virikkeitä, eikä asianomainen ehdi katsoa maailmaa rauhallisesti aivan uudesta perspektiivistä.

Digiputki jatkuu samanlaisena pahimmillaan talvet - kesät. Hermoradat kytkeytyvät samalla tavalla kesät talvet, synapsit eivät löydä uusia reittejä jos niille ei ehdi hankkia ärsykkeitä uusista kokemuksista ja kiireettömistä elämyksistä. - Kuten ihmetellä luonnon menoa kiireettömästi ja eri kulmilta kuten Veikko Huovisen humoristisesti kuvaama Konsta Pylkkänen kirjassa Havukka-ahon ajattelija.

Riippuvuus digilaitteista ja tarve jatkuvaan verkon käyttöön saattaa muodostua suorastaan vahingolliseksi. Keskittymiskyky katoaa, luovuus sammuu, aidot ihmissuhteet vähenevät...   Psykologinen riippuvuus ja jatkuva internetin liikakäyttö on muodostunut niin isoksi ongelmaksi, että siitä on tullut kansainvälisesti merkittävä psykiatrian tutkimuskohde.

Älypuhelinten ja erilaisten kannettavien muiden sylikoneiden, tablettien ja terminaalien ansiosta työt tulevat lomallakin aivoihin, jos ne sinne päästää. Vaikka työ olisi kuinka upeaa, jää palautuminen kesken jos vapaat lomajaksot jäävät kovin lyhyiksi. Vapaus tarkoittaa irtiottoa puhelimesta ja sähköpostista, vaikka kuinka tuntuisivat tärkeiltä...

Elintaso ja kiire ovat tuoneet meille paino-ongelman, liikkumattomuuden ja nyt kaupan päälle yhä useampi meistä pilaa mielenterveytensä ja menettää onnensa jatkuvan tavoitettavuuden nimissä.

Psykologien ja lääkäreiden mukaan työlle on löydettävä vastapaino, vaihtelua oman työn arkeen. Lepääminen voi tällöin tarkoittaa aktiivista fyysistä toimintaa - sehän on meille useimmille asia, jota tietotyössä jää vaille. Lomalla pitäisi olla aikaa vaikka hyötyliikuntaan, jolloin esimerkiksi kauppareissut tehdään jalan tai polkupyörällä.

Luovuus, synteesikyvyt ja analyyttinen osaaminen ovat jälkiteollisessa yhteiskunnassa jopa tärkeämpiä ammatillisia voimavaroja kuin erityiset tekniset ja taloudelliset taidot. Jos haluat pitää henkilökohtaisen innovatiivisuutesi ja yrityksen kilpailukyvyn kunnossa, pidä kunnon pitkä ja rentouttava kesäloma. Digivehkeissä on lähes poikkeuksetta virtanappula, josta laitteen saa kytkettyä pois verkosta.

perjantai 27. toukokuuta 2016

Optisen alan supernimi Carl Zeiss tuo markkinoille 250 patentin älylasit

Googlen virtuaalilasien piti olla kova tarina.  Laseista kohistiin paljon vuonna 2013, mutta kuluttajille asti ne eivät ehtineet. Historian roskakoppaan niitä ei ole kuitenkaan heitetty, vaan hanke on saanut uuden elämän eri ammattilaisille tarkoitetuissa älylasisovelluksissa.

Hype-käyrän kovimmassa pisteessä taitavat parhaillaan olla erilaiset 3D-virtuaalilasit kuten Google Cardboard. Niiden huono puoli on, että lasien käyttäjä ei näe muuta kuin silmien eteen projisoitavan keinotodellisuuden. Google Glass -tapaisten silmälasien käyttäjä sen sijaan näkee ympärillä olevan todellisuuden samalla kun saa dataa lasien pintaan heijastettuna.

Tämän kaltaiseen lähestymistapaan on tulossa uutta merkittävästi parempaa tekniikkaa Saksasta.

Saksalainen optisen alan suuryritys Carl Zeiss on kehittänyt uuden täysin uutta teknologiaa edustavan älykkään silmälasimallin. Yhtiö lisensioi uutta silmälasitekniikkaa maailmanlaajuisesti älylasialustaa tarvitsevien ICT-alan yritysten sovelluksien "raudaksi".

Lasien uutuusarvosta kertoo niille haetut 250 patenttia. Zeiss on esitellyt alkuvuodesta laseja sissimarkkinoinnin keinoin muun muassa Las Vegasissa CES-messuilla. Tarkempi raportti ja kuva laseista löytyy esimerkiksi Wired.comin ja Endgadget.comin sivuilta. Spiegel.de -sivulta löytyy raportti, jossa on haastateltu lasit kehittäneen Zeiss Smart Optics GmbH:n avainhenkilöitä hankkeen tiimoilta.

Zeissin uudet virtuaalilasit näyttävät lähes tavallisilta silmälaseilta, mikä saattaa merkitä virtuaalilasien kohdalla kaupallista läpimurtoa. Googlen lasit kameroineen torjuttiin osin siitä syystä, että ne futuristisine ulkonäköineen ja kameroineen suorastaan provosoivat osaa suuresta yleisöstä.

Tiivistetysti todeten uusien virtuaalilasien tekniikassa on vielä hiomista useiden eri raporttien perusteella, mutta kovin kaukana kuluttajatuotteesta Zeiss ei ihmelaseineen enää liene. Aikataulun osalta laskettaneen enemmän kuukausia kuin vuosia.

perjantai 20. toukokuuta 2016

Knocki tuo koputtamalla ohjaamisen kotiin, hoitolaitoksiin ja työpaikalle

Knocki on pienen palohälyttimen kokoinen ja näköinen valkoinen digikiekko, joka mahdollistaa kaikkien pintojen muuntamisen ohjausvälineeksi. Kiinnittämällä Knockin vaikka pöytälevyn alapinnalle, voit pöytää koputtamalla ohjata televisiota, kodin lämmitystä, valoja, lukitusta, Spotifya... Lista on pitkä ja laite, joka muuttaa minkä tahansa pinnan kauko-ohjaimeksi tuo helpon käyttöliittymän mitä erilaisimpiin tarpeisiin.

Knocki-kiekko kiinnitetään 3M:n kaksipuolisella teipillä mihin tahansa pintaan kiinni. Laitteen kiihtyvyysanturi reagoi pinnan värähtelyyn kun sitä naputetaan tai koputetaan. Se lähettää käyttäjän opettaman naputuskomennon perusteella ohjauskäskyn halutulle laitteelle wifi-verkon kautta. Laite toimii neljällä AAA-paristolla.

Ihan vielä Knockia ei saa omaan käyttöönsä, mutta sen voi tilata joukkorahoitussivusto Kickstarterista. Yhden laitteen hinta on 69 dollaria ja se on luvattu toimittaa ennakkotilaajille eli laitteen joukkorahoitukseen osallistuville tämän vuoden joulukuussa.

Knocki tuo uuden vaihtoehdon puheentunnistuksella toimiville
automaatioratkaisuille. Koputa puuta tai muuta pintaa, johon
laite on teipattu kiinni, laite lähettää ohjauskäskyn eteenpäin
wifi-verkon kautta.

Knocki on yksi uusi tapa IoT:n eli asioiden ja esineiden internetin ohjausvälineeksi. Sen voi liittää IFTTT-verkkopalveluun, jolla saa hyvin edullisesti integroitua erilaisia laitteita, sovelluksia ja tietojärjestelmiä selainliittymällä.

Koputtamalla ohjaaminen on eräs yksinkertaisimmista tavoista ohjata mitä tahansa laitteita, joten Knocki sopii hyvin myös lasten, sairaiden ja vanhusten käyttöön. Onhan käyttäjän paljon yksinkertaisempaa käynnistää vaikkapa televisio naputtamalla pöytää pari kertaa. Näin voi olla tilanne, jos vaihtoehtona vanhuksella tai muista fyysisistä vaivoista kärsivällä on ensiksi löytää television kaukosäädin jostakin. Toisena haasteena voi vielä tämän jälkeen olla kaukosäätimen pienen virtanappulan painaminen reumaattisin sormin.

Knockin ohjelmointi hoituu sitä varten suunnitelluilla iOS ja Android sovelluksilla eli appseilla.Tekniikkana Knocki kilpailee osin puheohjauksella toimivien laitteiden kuten Amazon Echon ja tulossa olevan Google Home -laitteen kanssa.

torstai 19. toukokuuta 2016

Rakentuuko huomisen älykäs koti Google Homen puheentunnistuksen perustalle?

Google tuo syksyllä markkinoille uuden tavan ohjata kodin sähköisiä laitteita valoista tietokoneisiin ja viihde-elektroniikkaan. Kaliforniassa pidettävä Googlen kehittäjäkokouksen I/O 2016 osanottajat ovat saaneet kuulla koko joukon teknologiajulkistuksia. Tilaisuuden avaaja pääjohtaja Sundar Pichai korosti avauspuheessaan tekoälyn eli AI:n olevan tietojenkäsittelyn seuraava suuri ajanjakso. Tekoäly ja siinä onnistuminen lienee kaikille isoille IT-taloille kohtalon kysymys ensi vuosikymmenen aikana.

Näistä yksi kiinnostavimmista tekoälyn uusista sovelluksista on Google Home, virtuaalinen avustaja. Kyseessä on puheohjauksella toimiva paksun koristekynttilän kokoinen laite, joka kuuntelee ja antaa vasteen kysymyksiin ja palvelupyyntöihin omalla kaiuttimellaan. Laite liittyy erilaisiin kotiautomaation laitteisiin kuten termostaatteihin, lukkoihin ja muihin verkotettuihin laitteisiin, joita voi näin ohjata ja ohjelmoida puheella.

Google Home muistuttaa teknisesti Yhdysvaltain markkinoilla olevaa Amazonin Echoa. Sitä voi puheohjauksella pyytää soittamaan esimerkiksi musiikkia joko laitteen omasta kaiuttimesta tai muusta soittimesta.  Laitetta voi esimerkiksi käskyttää puheella kertomaan viimeisimmät uutiset tai vaikka televisiota tallentamaan ne. Sillä voi jopa tilata pizzan.

Google Homen mikrofonit on suunniteltu siten, että laite kuulee puheen kaukaakin samasta huoneesta. Se käyttää parannettua versiota Google Assistantista, joka on puhutun kielen tunnistamisalusta ja tekoälyjärjestelmä. Google Now ja muut Googlen puheentunnistusratkaisut käyttävät juuri Google Assistanttia esimerkiksi puhutun suomenkielen ymmärtämisessä ja muuntamisessa tekstimuotoon. Joka viides Google haku tehdään jo puhumalla.

Google Home käyttää puheentunnistuksessa luonnollisesti Googlen maailmanlaajuista laskentakeskusten verkostoa. Äänet ja kuvat tulkitaan ja muunnetaan biteiksi ja järkeviksi hakutehtäviksi, prosessoidaan Googlen kehittämissä huipputehokkaissa tekoälyprosessoreissa. Googlen omat Tensor Processing Unit (TPU) sirut käsittelevät tiedot TensorFlow koneälyohjelmalla, jonka yhtiö avasi avoimeksi lähdekoodiksi viime vuonna.

maanantai 16. toukokuuta 2016

Taidatko tämän selvemmin asiaa esittää? Maapallo lämpenee nopeasti

 http://www.climate-lab-book.ac.uk/2016/spiralling-global-temperatures/

Tieteestä tiedottaminen on haastava tiedonvälityksen laji. Jotkut tiedemiehet osaavat kertoa asian niin, että lähes kuka tahansa pystyy ymmärtämään asian. Tässä aikasarja, jonka ymmärtämisen ei pitäisi olla vaikeaa - ja jonka pitäisi mennä varsinkin päättäjien tietoisuuteen. Aihetta olisi myös todelliseen toimintaan.

Kuvan animoitu grafiikka (gif) kertoo aikakautemme tärkeimmän uutisen. Maapallo on ihmisen toimesta lämpenemässä hurjaa vauhtia. Kaavio on julkaistu sen tekijän Readingin yliopiston ilmastotieteilijä Ed Hawkinsin luvalla. Aika energiatekniikan virheiden korjaamiseksi on käymässä vähiin.

keskiviikko 11. toukokuuta 2016

Uudet akut lisäävät hajautetun aurinkosähkön tuotantoa ja laskevat energian hintaa

Aurinkosähkön aika alkoi maaliskuussa 1958. Tuolloin USA:n
ensimmäinen tekokuu, 1,5 kg painoinen Vanguard I ammuttiin
avaruuteen 0,1 watin aurinkokennoilla varustettuna. Satelliitti
on edelleen kiertoradallaan.

Ilman kehittynyttä akkutekniikkaa nykyinen älypuhelinten aikakausi olisi jäänyt toteutumatta. Monet meistä muistavat vielä, minkälaisia raahattavia kapistuksia ensimmäiset matkapuhelimet olivat. Akkutekniikan kehitys tulee muokkaamaan yhteiskuntaa myös laajemmin. Hybridi- ja sähköautoista kohistaan, niiden kauppa käy tosin vielä verkkaisesti.

Saksassa käytetään käsitettä Energiewende, energiakäännös. Liittotasavalta on siirtymässä energian tuotannossa uusiutuviin voimanlähteisiin ja myös energian jakeluverkoissa tulee isoja muutoksia. Meillä on Suomessa tähän asti puhuttu enimmäkseen tuulivoimasta ja biomassasta uusiutuvan energian lähteenä. No, varsinkin monet kesäasujat ovat havainneet kyllä, että aurinkopaneelit saattavat mökillä tuoda jo aika edullista mukavuutta lisää. Aurinkopaneelien hinnat ovat olleet jatkuvassa laskussa.

Uusiutuvan energian puolella akkutekniikan kehitys on aurinko- ja tuulienergian kohdalla seuraava iso kumous, jonka voi olettaa aika nopealla aikataululla muuttavan yrityksissä ja kotitalouksissa monia asioita. Deutsche Bankin analyytikon Vishal Shahin arvion mukaan aurinkopaneelijärjestelmien hinnat tulevat puolittumaan seuraavien viiden vuoden aikana .

Tekniikka on kehittynyt niin nopeasti sekä paneeleissa että niihin kiinnitetyssä tekniikassa, että monissa maissa aurinkosähkö on jo ilman julkisia tukitoimia 30 - 40 prosenttia edullisempaa kuin muut vähittäissähkön muodot. Yhteiskunnallisesti ja yksityistaloudellisesti kehityksen rinnalla oleellista on uuden akkutekniikan kehitys, jotta sähköä saataisiin myös silloin, kun aurinko ei paista ja tuulta ei ole tarpeeksi.

Noin vuosi sitten amerikkalaisen Teslan julkistama uusi kuluttajille kehittämä litium-ioniakku aurinkosähkön tallentamiseen herätti kansainvälisesti laajaa huomiota. Kuluneen vuoden aikana Tesla on saanut vastaansa kaksi merkittävää saksalaista kilpailijaa. Ensimmäisenä haasteen ehti esittää Dresdenissä päämajaansa pitävä Solarwatt "MyReserve" -ratkaisullaan ja pian tuli perässä Mercedes Benz omalla kotitalouksille suunnatulla akkumallistolla. Uusi mallisto on skaalautuva ratkaisu, jolla omien aurinkosähköpaneelien virtaa pystyy varastoimaan jopa 20 kWh:ta.

Tuollaisella puskurilla pyörittää jo kohtuullisen montaa sähkölaitetta vaikka vuorokauden - kaksi. Esimerkiksi ruuan säilytyksessä tyypillinen energian kulutus kotitalouksissa on 2 - 4 kWh:n luokkaa vuorokaudessa. Sähkölämmityksen ja käyttöveden lämmittämiseen tuo virtamäärä ei koko vuorokaudeksi riitä, mutta melkein kaikki muut sähköntarpeet sitten jo hoituvat tuosta akkuratkaisusta.

Mercedes-Benz on tullut aurinkosähkön kuluttajamarkkinoille
omalla tehokkaalla litiumioniakulla. 
Pienin Mersun "akuista" aurinkosähköjärjestelmään maksaa Saksassa noin 5000 euroa ja 20 kWh:n paristoratkaisun saa kaupasta noin 20.000 eurolla. Markkinoilta löytyy toki edullisempia akkuratkaisuja, mutta uudet litium-ioni akut tuovat uuden teholuokan aurinkosähkön mukavaan hyödyntämiseen.

Meillä aurinkosähköllä lienee jatkossa menestymisen mahdollisuuksia varsinkin eteläisessä Suomessa, jossa vuotuinen kokonaissäteilyn määrä on lähes samaa suuruusluokkaa kuin Pohjois-Saksassa. Meillä paras aika on kesällä, ja olemattominta sähkön kertyminen on joulukuusta tammikuun loppuun, jolloin aurinkoa ei juuri näy tai se on matalalla horisontissa. Aurinkosähkön yleistymistä tulee Suomessakin vauhdittamaan älykkään sähköverkon kehittyminen, jolloin kotitaloudet pystyvät helposti paitsi varastoimaan sähköä, myös tarjoamaan sitä myyntiin. Mercedes Benzin ratkaisumallissa yksi osa internetin avulla ohjattavaa sähköverkkoa on luonnollisesti oman sähkö- tai hybridiauton akun lataus nopeasti talon litiumioniakun avulla.

tiistai 3. toukokuuta 2016

Multikopterien boomi jatkuu - täysautomaattinen lentorobotti tulossa markkinoille

Cebit 2016:ssa oli eräänä kuumana teemana multikopterit. Eikä ihme. Niistä on tullut pieniä, tehokkaita, kestäviä, nopeita, edullisia ja älykkäitä lentolaitteita. Laitteet käyvätkin kaupaksi ja tarjonta kasvaa hurjaa vauhtia. Ilmakuvaus ja ylipäänsä ilmakuvaa hyödyntävä sisällöntuotanto on saanut multikoptereista edullisen tavan avata uusia näkökulmia tuttuihinkin paikkoihin, kuten olen aiemmin tässä blogissa kirjoittanut.

Multikoptereista ja muista "lennokeista" eli miehittämättömistä ilma-aluksista on tulossa ensimmäisiä itsenäisesti liikkuvia kuluttajille tuotettuja robotteja. Ihan ensimmäisiä ne eivät tässä suhteessa kyllä ole. Ruohonleikkuuseen ja pölyjen imurointiin tarkoitetut robotit ovat päässeet jo jonkinlaiseen suosioon kuluttajien keskuudessa. Ilma-alusten robotisointi on käytännössä helpompaa kuin autojen, joten täysautomaattisia multikoptereita voimme odottaa aiemmin kuin robottiautoja - joiden kehitys on toki hurjassa vauhdissa. Voimmeko odottaa täysin automaattisia multikoptereita markkinoille jo vuonna 2017?

Multikoptereiden tekninen ja liiketaloudellinen merkitys muistuttaa tietotekniikan kehitystä 1980-luvulla. Uusia malleja ja ohjelmistoja laitteiden hyödyntämiseen vyöryy markkinoille. Tekniikka luo uusia radikaaleja käyttö- ja hyödyntämismahdollisuuksia mitä erilaisimmilla toimialoilla.

Piilaaksossa riskirahoittajat Andreessen Horowitz ja Accel rahoittavat Skydio-nimistä yritystä, joka on kerännyt tuotekehittäjiä organisaatioista kuten MIT, Stanford, Google, Apple ja Tesla. Skydion tavoitteena on kehittää kuluttajamarkkinoille täysin ilman ihmisohjausta toimiva autonominen multikopteri. Yritys on esitellyt pilottilaitetta, joka lentää turvallisesti kun käyttäjä näyttää sille älypuhelimella lentosuunnan ja laite huolehtii tämän jälkeen itsenäisesti, ettei se törmää mihinkään esteeseen ja että se laskeutuu turvallisesti. Laite edustaa uutta sukupolvea, jossa laite reagoi lentoympäristöönsä älykkäämmin kuin normaali autopilotilla varustettu multikopteri.

Englantilainen pelastustiimi käytti multikoptereita 2015
Nepalin maanjäristyksen pelastustöiden johtamiseen.
Sotilas- ja kuluttajasovellusten lisäksi yrityspuolella on näköpiirissä monenlaisia sovelluksia älykkäille lennokeille. Multikoptereiden rinnalle on jo nyt noussut myös perinteisen lennokin näköisiä itsenäisesti toimivia "lentoalustoja". Erilaiset ilmasta käsin tehtävät seurantatehtävät ja kaukokartoitus ovat nopeasti kasva sovellusalue näille lennokeille ja lentolaitteille.

Miehitetyn helikopterin tilalla vaikkapa sähkölinjojen tarkistuksessa tai metsätuhojen arvioinnissa voidaan nyt käyttää miehittämätöntä lennokkia, joka on varustettu monipuolisella kameratekniikalla ja muilla antureilla. Yritykset kuten Airware ovat kehittäneet jo järjestelmäratkaisuja, joissa UAV-laitteiden (Unmanned Aerial Vehicle) välittämä kuva ja muu data siirretään pilveen ja sieltä yrityksen operatiivisiin tietojärjestelmiin.

Multikopterit tuovat uutta tuottavuushyötyä myös rakennusalalle isoihin rakennusprojekteihin ja maarakennusalan urakointiin. San Franciscossa toimiva Skycatch on kehittänyt multikopterijärjestelmän, jossa multikopteri kuvaa ja muokkaa digitaalisesta ilmakuvasta 2D ja 3D-piirrokset suoraan CAD- ja BIM-järjestelmiin eli rakennuksen tietomalliksi (Building Information Model). Skycatchin laitteet ja softa tekevät isossa skaalassa saman kuvaantamisen, johon Googlen projekti Tango pyrkii rakennusten sisällä.

Lentokalustoa saa tunnetusti halvalla, mutta pilvipalvelut ovat tuoneet jo myös ilmakuvien karttaohjelmistot ja kuvien analysointiohjelmistot käytännössä kaikkien ulottuville. Esimerkiksi DroneDeploy tarjoaa pilvestä supertietokoneen laskentatehoa, jolla multikoptereiden ottamasta valtaisasta kuvamateriaalista saa rakennettua kuvatun alueen kartta-aineiston hyvinkin yksityiskohtaisesti. Palvelussa saa ajettua kuvista tarvittaessa kartan ja 3D-mallin jopa 1 sentin tarkkuudella, toisaalta hieman epätarkemman kartan saa DroneDeployn pilvessä muodostettua omista ilmakuvista jopa ilmaiseksi.

Multikoptereiden merkityksen kasvun havaitsee hyvin myös kotimaisilla aiheen harrastajien foorumilla. Multikopterit.net -keskustelupalstoilla alan harrastajien keskustelu nopeasti kehittyvästä tekniikasta käy huomattavan vilkkaana. Multikopterit ja muut UAV-laitteet kiinnostavat tänään myös tietotekniikan näkökulmasta maailmaa seuraavia. Niiden taloudellinen, tekninen ja toki myös sotilaallinen merkitys on jo nyt iso. Laitteiden ja järjestelmien markkinakasvun arvio on 19 % vuosittain vuosien 2015 - 2020 välillä.